Henkilöhahmon rakentaminen - Vorhausin kolme suodatinta

Torstai toivoa (ja kirjoittamista) täynnä!

Hei lukijani,

Tällä viikolla keskitymme Kirjoitusharjoituksessa henkilöhahmon luomiseen. Pidemmän tekstin kirjoittajat löytävät varmasti luontevasti luomansa henkilöhahmon, josta voivat tehdä harjoituksen. Jos sinulla ei ole mitään keskeneräistä tekstiä, luo uusi kiinnostava hahmo. Ei tiedä vaikka tarkka hahmon pohdiskelu saisi sinut kirjoittamaan hänestä enemmän. Jos mielikuvitus ei nyt laukkaa, valitse jokin sinulle hyvin tuttu kirjan hahmo (ehkä lempikirjasi päähenkilö) tai tv-sarjan tai elokuvan pää- tai sivuhenkilö. Harjoituksen kautta opit idean ja pystyt hyödyntämään sitä myöhemmin omassa kirjoittamisessasi.

Tämä harjoitus on peräisin Anders Vacklinin ja Janne Rosenvallin järkälemäisestä teoksesta Käsikirjoittamisen taito, ja nyt käsiteltävä henkilöhahmon kolmen pääsuodattimen ajatus on peräisin käsikirjoittaja John Vorhausilta (The Comic Toolbox, 1994). Käsikirjoittamisen taito on ensisijaisesti elokuvakäsikirjoittamiseen keskittyvä teos, mutta se soveltuu erinomaisesti myös muille kirjoittajille. Minusta teos on yksi parhaimmista luovan kirjoittamisen oppaista.

Vorhausin mukaan eräs tapa ymmärtää henkilöitä on luoda ja tutkia suodattimia, joiden läpi henkilöt prosessoivat tietoa. Suodattimet ovat näkökulmia maailmaan. Vorhaus näkee kolme pääsuodatinta: kontrolloiva idea, pääasiallinen suuntautuneisuus ja perimmäinen kysymys. Kun kaikki kolme näkyvät henkilössä, hän vaikuttaa todelliselta.

Kontrolloiva idea

Kontrolloiva idea on voimakas ja taipumaton suodatin, tapa olla maailmassa. Se on henkilöhahmon vallitseva näkökulma toimintaan ja ajatteluun. Kiteytä nyt ajattelemasi henkilöhahmon kontrolloiva idea iskulauseeksi, jota hän noudattaa.

“Älä siedä paskaa keneltäkään.” / “My way or highway.” / “Tapa Hilter!”

Kontrolloiva idea on toimintaa ohjaava ajatus, jonka vuoksi hahmo voisi vaikka kuolla, ja siksi se samalla aiheuttaa henkilölle kärsimystä. Kontrolloivan idean on liityttävä tarinan teemaan. Muistatko vielä Titanic-elokuvan hurmaavan Jackin? Hänen kontrolloiva idea voisi olla Carpe diem, Tartu hetkeen.

Koska esimerkit ovat aika vahvojen henkilöhahmojen näkökulmasta tehtyjä, maustan vielä omalla hahmollani. Kesken olevassa teoksessani on hieman yli 30-vuotias nainen, jota kutsun tänään Tuulaksi. Hän on hyvin reaktiivinen päähenkilö, oman elämänsä tossun alla piilotteleva tyyppi. Hänen kontrolloiva ideansa on “Jos en tee mitään, en tee väärin". Se voisi olla myös “Vältä konflikteja” tai “Pidä kulissit pystyssä”.

Pääasiallinen suuntautuneisuus

Pääasiallinen suuntautuneisuus tuottaa henkilölle voimakkaan identiteetin, ja ennustaa henkilön käyttäytymistä. Identiteettejä voivat olla esimerkiksi äiti, liikemies, taiteilija, poliisi, huijari. Kirjani Tuulan yksi identiteeteistä on ompelija. Miten se näkyy tekstissä?

Tuula huomasi, miten naisen sukkahousujen vyötärönauha näkyi ihomyötäisen mekon alta. Mekon kangas oli halvannäköistä collegekangasta, puuvillaa, jonka seassa oli elastaania. Haalean oranssi väri ei sopinut mustiin neljänkymmenen denierin sukkahousuihin. Anoppi sanoisi mekosta, että se soi päällä. Tuula ei olisi koskaan ommellut sellaista, ei edes asiakkaan pyynnöstä. Ei hänellä edes ollut niin laaduttomia kankaita.

Ompelija kiinnittää huomionsa hänelle luonteviin asioihin. Tässä tapauksessa Tuulan mielipide tarkasteltavasta naisesta esitetään hänen vaatteidensa kautta, sillä niihin asioihin ompelija kiinnittää huomiota. Tuulan identieettejä ovat myös myötäilijän ja sovittelijan roolit. Nämä määrittävät Tuulan käyttäytymistä. Kun tarinassa tapahtuu, Tuulan reaktion tilanteisiin on oltava uskollinen pääasiallisen suuntautuneisuuden tekijöille. Yllä olevassa kuvauksessa joku säpäkkä toiminnan täti voisi laukoa mielipiteensä julki sanojaan säästelemättä, mutta Tuula ei niin tekisi. Hän valitsee konfliktitilanteessa aina vetäytymisen ennen sodankäyntiä.

Perimmäinen kysymys

Vorhausin viimeinen suodatin on perimmäinen kysymys, jonka kautta henkilöt heräävät eloon. Perimmäinen kysymys viittaa usein salaiseen pelkoon, ja henkilö tekeekin kaikkensa, ettei pelkoa tarvitsisi käsitellä. Jos perimmäinen kysymys on vaikkapa “Mitä jos he eivät pidäkään minusta?”, se voi näkyä miellyttämisen haluna, pakkomielteisenä ulkonäön ehostamisena ja kameleonttimaisena käytöksen muuttumisena.

Tuulan kysymys voisi olla “Mitä jos minuun petytään?”, mutta koska tarinassa on monta tasoa, tiedän, että kysymys on syvempi. “Halusinko minä tällaisen elämän?” tai “Oliko äiti koko ajan oikeassa?” on todennäköisemmin Tuulan perimmäinen kysymys. Jälkimmäisten kysymysten on myös näyttävä tekstin toiminnassa.

Yhteenveto ja esimerkki Uhrilampaista

Eli Vorhausin mukaan kontrolloiva idea + pääasiallinen suuntautuneisuus + perimmäinen kysymys = henkilö. Suodattimilla pääsee henkilön ongelman ytimeen ja näkee, mikä hänessä on olennaista. Otetaan vielä lähdekirjan teemaa mukaillen yksi esimerkki kirjasta, joka tuli tunnetummaksi elokuvana, vaikka kirjakin oli hyvin ylistetty ja palkittu. Kyseessä on Thomas Harrisin Uhrilampaat vuodelta 1988 (engl. The Silence of the Lambs). Siinä toinen päähenkilöistä on Clarice Starling, jonka kontrolloiva idea on “Ota kiinni sarjamurhaaja Buffalo Bill.” Se asettaa samalla tarinalle päämäärän. Starlingin pääasiallinen suuntautuneisuus on “viittä vailla valmis FBI-sarjamurhaajien profiloija”. Juuri keskeneräisyys ja ammatillinen epävarmuus tekevät kiinnostavan jännitteen päähenkilöiden välille. Kahden päähenkilön välinen dynamiikka olisi täysin erilainen, jos Starlingin sijaan paikalle olisi kutsuttu viraston vanhin työhönsä kyllästynyt koppalakki. Starlingin perimmäinen kysymys on “vaikenevatko lampaiden huudot ikinä”, joka viittaa hänen lapsuuden traumaansa lampaiden kevätteurastuksesta kasvatuskodissaan (ja isän traagiseen menehtymiseen). Perimmäistä kysymystä voidaan vielä jatkaa, ja samalla aukeaa koko teoksen dramaturginen punainen lanka: "Tuoko kaikki se suorittaminen, FBI:n agentiksi valmistuminen, psykologian tutkiminen ja rikollisten kiinniottaminen Starlingille sisäistä rauhaa?”

Pohdi ja harjoittele

Kirjoitusharjoitus on tällä viikolla ennen kaikkea tekstin taustatyötä. Jos luit pitkän tekstini tänne asti, toivon, että sait uusia ajatuksia henkilöhahmojesi luomiseen. Tai kenties nykyiset ajatuksesi vahvistuivat ja näit, että Vorhausin suodattimet löytyvät jo henkilöhahmoistasi. Hienoa!

Kirjoita itsellesi muistiin nämä suodattimet ja omat vastauksesi hahmoistasi. Kun kirjoitat tekstiisi kohtauksen, pohdi hahmosi suodattimille uskollisesti, miten hän tilanteessa toimisi. Jos sormesi syyhyävät, luo kohtaus, jossa laitat henkilöhahmosi toimimaan hänelle luontaisella tavalla, kun jotain seuraavista tapahtuu:

Lähikaupan kauppias syyttää häntä varkaudesta

Hän saa sakot liputta matkustamisesta julkisessa liikenteessä

Hahmollesi selviää, että paras ystävänsä on valehdellut hänelle jo vuosia

Kirjoittamisen iloa hahmojesi pariin,
Tiina